1. Ole eri mieltä, kerro mielipiteesi. Jees-mies ei herätä tunteita.

2. Ole intohimoinen ja näytä se. Haukotus tarttuu.

3. Laita persoonasi peliin. Neutraalin jaarittelun kiinnostavuusarvo liikku roskapostin tietämillä.

4. Panosta aina sisältöön. Blogisi on yhtä hyvä kuin sen huonoin kirjoitus.

5. Sitoudu! Jos et päivitä blogiasi, miksi lukijakaan viitsisi palata?

6. Hyvä teksti syntyy inspiraatiosta ja hyvästä flowsta; väkisin yrittämällä ei synny hyvää – tai ei ainakaan loisteliasta -  ainesta.

7. Älä kuitenkaan kohkaa päämäärättömästi. Blogin on linkityttävä yrityksen digitaalisen markkinoinnin strategiaan. (Tee se ensin, bloggaa vasta sitten.)

8. Ole erilainen. Korissa on kymmenen punaista omenaa ja yksi vihreä. Mihin silmäsi osuu ensimmäisenä?

9. Hanki “vihollisia”. Älä pelkää vastakkaisia mielipiteitä. Kun joku on kanssasi eri mieltä, hän keskustelee kirjoituksestasi ja linkittää siihen.

10. Verkostoidu. Äänesi ei kuulu verkossa yksin huutamalla vaikka huutaisit kurkkusi käheäksi. Tarvitset joukon, joka jakaa sisältöäsi ja keskustelee siitä.

Tämäkin teksti syntyi jakamalla. Jutussa esiin nostetut ideat pohjautuvat Lewis PR:n digimarkkinointipamppu Adam Singerin haastatteluun, joka löytyy tästä linkistä.

Silmiimme osui lista kätevistä nettipalveluista. Kannattaa katsoa!

1 Uutinen (talouslehdessä, televisiossa, radiossa tai sanomalehdessä)

2 Uutinen perinteisen median verkkopalvelussa (esim. hs.fi, mtv3.fi, yle.fi)

3 Ystävän tai kollegan suositus tuotteesta tai palvelusta

4 Suora kontakti tuotteen tai palvelun tarjoajaan (myyjä, esittelijä, tms.)

5 Yrityksen omat verkkosivut

6 Tuote- tai kuluttajatestit

7 Uutinen aikakauslehdessä

8 Mainos (talous- tai sanomalehdessä, televisiossa, perinteisen median verkkopalvelussa, radiossa, aikakauslehdessä)

9 Yhteisösivut (Facebook, Twitter, Google+, Myspace tms.)

10 Keskustelupalstat ja blogit

Luvut ovat peräisin Pohjoisrannan Medialuotettavuus 2011 -tutkimuksesta.

“Sosiaalinen media on suora yhteys. Se lyhentää välimatkaa yrityksestä asiakkaaseen, kuluttajasta palveluntuottajaan ja johtajasta alaiseen. Se puhkoo reikiä yritysten seiniin – halusivat yritykset sitä tai eivät. Yritys ei voi pysäyttää sosiaalista mediaa tai sitä itseään koskevaa julkista keskustelua, mutta se voi vaikuttaa siihen, mitä seiniin avatuista ikkunoista näkyy.”

Näin alkaa EVAn julkaisema raportti Suora yhteys – näin sosiaalinen media muuttaa yritykset. Raportin ovat kirjoittaneet konsultointiyhtiö Sulavan osakkaat Antti Isokangas ja Petteri Kankkunen.

Raportti kertoo esimerkkejä siitä, millaisia muutoksia sosiaalinen media on aiheuttanut suomalaisissa yrityksissä ja millaisiin muutoksiin yritysten johdon on seuraavaksi syytä varautua. Raportin voi hakea pdf-tiedostona täältä.

Osana raporttia toteutettiin kyselytutkimus, johon vastasi 115 suomalaista yritysjohtajaa. Se löytyy täältä.

Nettibanneria klikkaa sen nähneistä vain alle puoli prosenttia. Mutta jos sanoma kiinnostaa ja motivoi, se kuullaan. Tai siis klikataan.

Suomalainen yhteisöpalvelu ja hyväntekeväisyysmedia Sharewood.org:n sivuilla mainoksia klikkaa 1–10 prosenttia mainoksen nähneistä, uutisoi Taloussanomat. Mainoksen klikkaaminen tukee hyväntekeväisyysjärjestöjä, kuten Suomen Sydänliitoa, Pelastakaa Lapset ry:tä tai eläinsuojelujärjestöjä.

Sharewoodin käyttäjät kertovat rekisteröidessään itsestään taustatietoja, joiden perusteella mainokset kohdennetaan. Käyttäjät lahjoittavat mainoksia klikkaamalla rahaa valitsemalleen avustusjärjestölle. Raha tulee mainostavilta yrityksiltä.

Sharewoodissa yhdistyvät hyväntekeväisyysjärjestöjen tukeminen (eikä itse tarvitse edes maksaa mitään) ja tehokas mainoskanava yrityksille, jotka klikkaajien lisäksi profiloituvat vastuullisina yrityskansalaisina. Nerokasta.

Käyntikortista voi kuitenkin saada irti paljon enemmän. Se on media, jota vastaanottaja pitää kädessään ja katsoo ainakin kerran. Jos käyntikortti on kekseliäs, sitä tarkastellaan pitkään.

Paras käyntikortti tukee yhtiön bisnestä. Personal trainerin kannattaa teettää venyviä käyntikortteja. Kuljetusfirman kortti, joka taittuu käsissä minikokoiseksi pahvilaatikoksi, jää mieleen. Cleantech-yritys voi tehdä käyntikortistaan vaikka siemenpussin: kannatamme vihreitä arvoja ja luomme uutta.

Lisää nerokkaita käyntikortteja saa Trendhunter.comin videopätkästä: http://www.youtube.com/watch?v=KXyqIjDx0fs

Lähteiksi haluavat voivat rekisteröityä palveluun HAROn sivuilta.

Näin muutamat toimittajat ja lähteet kommentoivat HAROn käyttöä:

Toimittajat: “Already I’m receiving loads of leads, and my request just went out today. THANK YOU…HARO is a journalist’s godsend!” Mandy Oaklander, BusinessWeek

“– Back in the day, when I was looking for “just plain folks” to talk to for a story, I would too often find myself stuck in the circle of acquaintances-of-neighbors-of-colleagues-of-friends. Peter has created a wide-net, and HARO is often the first place I start when trying to find sources who I don’t already know.” Lisa Belkin, The Motherlode / NYTimes.com

Lähteet:

“HARO has helped put us on the map! From responding to journalist’s inquiries, we have gotten articles posted, radio interviews, and an opportunity to drive members to our knowledge network. HARO is a real resource and a door opener for business.” Amy Kopelan, The Guru Nation

“I have had tremendous success with HARO. We are a small business operating an online travel company in Canada and have most recently been featured on msnbc.com & Globe and Mail with the help of HARO.” Jason L. Sarracini, Target Vacations Limited

Kun kriisitilanteen vainunnut toimittaja soittaa, mitä tehdä? Kokemuksemme mukaan näistä on hyvä aloittaa:

1. Älä paljasta paniikkia ensimmäisessä lauseessa. Jos soitto tulee huonoon aikaan, tarjoudu soittamaan 15 minuutin kuluttua uudestaan, tai vaikka se ei tulisikaan huonoon aikaan. Vartissa ehtii koota ajatuksia.

2. Suoruus ja rehellisyys parantavat viestintää. Jos toimittaja tietää enemmän kuin sinä, se kannattaa myöntää avoimesti. Näin voit käyttää toimittajaa tietolähteenä ja varmistaa sen jälkeen tiedon yrityksen sisältä.

3. Mieti kuka yrityksessä olisi paras henkilö vastaamaan kysymyksiin ja kaiva esiin yhteystiedot toimittajaa varten.

4. Kommenttien antajan kannattaa kertoa toimittajalle kerralla se, mitä asiasta tiedetään. Tietoa ei kannata jakaa murusina. Se yleensä kasvattaa negatiivisen uutisoinnin määrää ja herättää ”mitähän vielä” -epäilyksiä.

5. Älä arvaile. Kerro toimittajalle faktat ja tarjoa aineistoa.

6. Älä ole ylimielinen tai vähättele toimittajan kysymyksiä. Vähättely synnyttää nopeasti vastareaktion ja saattaa lisätä negatiivisen uutisoinnin määrää.

7. Mieti, kannattaako kriisiin liittyen järjestää tiedotustilaisuus: viestintä voi olla parempi hoitaa yhteisen lehdistötilaisuuden kautta sen sijaan, että toimittajien kysymyksiin vastailtaisiin yrityksestä yksitellen. Tilaisuuden järjestämisessä voi käyttää apuna kriisiviestintään erikoistunutta viestintätoimistoa.

“Tiedonhankintaan suomalaistoimittajat käyttävät sosiaalista mediaa selvästi vähemmän kuin eurooppalaiset kollegansa. Varsinkin Twitter ja muut mikroblogit jäävät Suomessa hyvin vähäiselle käytölle”, kirjoittaa Kauppalehti Cisionin tutkimuksesta.

Suomalaistoimittajien penseä suhtautuminen some-kanaviin tuntuu kummalliselta. Toimittajan työhön kuuluu erilaisten asioiden, ilmiöiden, ihmisten ja tutkimusten seuraaminen ja taustatietojen kerääminen – ja näitä tietoja löytyy myös twittereiden, blogien ja LinkedIn-ryhmien kautta. Ongelma voi olla asenteiden lisäksi myös osaamisessa ja resursseissa.

Monella suomalaisella mediatalolla on totta kai omat some-ohjeistuksensa. Tästä löydät Helsingin Sanomien some-ohjeistuksen ja tästä YLEn vastaavan. Kuinka ollakaan teksteistä yli puolet käsittelee eri sanankääntein sitä, mitä sosiaalisessa mediassa EI saa tehdä.

Mutta mistä ne Twitteriä käyttävät toimittajat tweettaavat? Katso täältä. Cisionin journalisttweets-palvelun kautta löydät ja voit seurata toimittajien Twitter-viestejä.